Kolumni on julkaistu aiemmin Suur-Jyväskylän lehdessä 13.2. 2019

Olin jokunen viikko sitten perjantai-iltapäivänä Jyväskylän keskustassa vaimoni ja puolivuotiaan tyttäremme kanssa, tarkoituksena istahtaa hetkeksi oluelle (minä) ja kahville (vaimo). Tytär nukkui lastenvaunuissa sikeästi. Koska tuohon aikaan ei useimmissa baareissa ole vielä ankara meininki, suunnistimme kävelykadulla sijaitsevaan, kaikin puolin siistiin ja siihen aikaan hiljaiseen anniskeluravintolaan.

Tarjoilija kehotti meitä kuitenkin kohteliaasti poistumaan, alaikäisen tyttäremme vuoksi. Ravintolan ohjeistuksen mukaan sillä ei ollut mitään väliä, että tytär oli edelleen lastenvaunuissa nukkumassa ja vain toinen vanhemmista joisi yhden miedon alkoholijuoman.

Ehdottomuus saattoi toki johtua myös ravintolan K18-oheistoiminnasta, jonka tuotoista menee komea osuus opetus- ja kulttuuriministeriölle esimerkiksi nuorisotyön edistämiseen. Syynä saattoi myös olla se, että vakioasiakkaat hämmentyvät nähdessään lapsiperheen, eikä meidänkaltaisiamme asiakkaita haluta paikalle. Suomen laista ei kiellolle kuitenkaan syytä löydy.

Tämä oli muistaakseni toinen kerta, kun minua kehotetaan poistumaan jyväskyläläisestä ravintolasta. Toinen kerta tapahtui 20 vuotta sitten, kun demonstroin opiskelijaporukallemme mäkihyppyasentoa pöydällä. Sillä kerralla vika oli vain ja ainoastaan minussa.

Ymmärrän kyllä, että alkoholiongelmien luvatussa maassamme ravintolat ovat varuillaan eivätkä ne halua häiriötilanteita ja huonoa mainetta. Suomalaisen ehdottomuuden myötä säännöistä ei haluta joustaa eikä ajatella itse. On helpompi kieltäytyä, oli tilanne mikä hyvänsä.

Jokainen vähänkin etelämpänä Euroopassa käynyt huomaa Suomesta puuttuvan perhekeskeisyyden, joka korostuu myös ravintoloissa ja niiden käytännöissä. Lapset voivat olla muissa maissa menossa mukana iltaan asti. Suomessa puolestaan lapsikielteisyys korostuu entisestään kohtaamiemme tiukkojen ukaasien myötä, vaikka se ei liene tarkoitus.

Voi vain kuvitella, minkälaista elämä on aikuisia ihmissuhteita kaipaavilla yksinhuoltajilla, joilla vaihtoehdot ovat ostoskeskusten ketjumestat tai lastenvaunuille liian ahtaat, trendikkäät kahvilat. Nämäkin sulkeutuvat Jyväskylässä jo iltayhdeksältä. Ei ihme, jos suomalaisia ahdistaa, jos tälläkin tavalla suljetaan ulkopuolelle. Kaikilla kun ei ole mahdollisuutta saada lasta hoitoon ilta-aikaan, jolloin muut aikuiset lähtevät vapaalle.

Suomalaisten lapsikielteisyys näkyy myös syntyvyyden laskussa, joka tutkijoiden mukaan on tulevaisuudessa melkoinen ongelma, sillä kohta meillä ei ole työntekijöitä ja eläkkeiden maksajia. Tähän soppaan kun lisää maahanmuuttopolitiikan kiristämisen ja (tutkimustenkin mukaan) sisäsiittoisuuden, voimmekin tulevaisuudessa vaihtaa kansallishymniksi Dueling Banjos -kappaleen, joka muistetaan erityisesti Syvä Joki -elokuvasta.

https://www.youtube.com/watch?v=gsC4kf6x_Q0