Kolumni: Harrastusten tulostavoitteet

Julkaistu aiemmin Suur-Jyväskylän lehdessä 21.11. 2018

Harrastuksilla ei tarvitse olla tulostavoitteita  Kolumni: Harrastusten tulostavoitteet pelaamista malena 150x150Joona “Serral” Sotala vei komeasti Suomea maailmankartalle voittamalla Starcraft 2 -pelin maailmanmestaruuden ensimmäisenä, joka ei ole Etelä-Korean kansalainen. Alati kotimaassakin kasvava esports eli elektroninen urheilu on osaltaan tuonut hyväksyntää paljon parjatulle digitaaliselle pelaamiselle.

Iltalehden haastattelussa (6.11. 2018) Sotalan ja isänsä Markun muutamat sanat kuitenkin särähtivät korvaan. “Jos pelataan vain pelaamisen takia, voi se olla haitallista”, kertoi Joona. Riippuvuutta muistuttava hupipelaaminen on kuulemma tällaista. Isä-Sotalan mukaan taas kilpapelaamisesta puhuttaessa ei voida puhua ongelmallisesta pelaamisesta. Vaikka toivon ja uskon, että toimittaja ei ollut ymmärtänyt kaksikon ajatuksia aivan kuten he olisivat halunneet, voi taustalla olla kuitenkin perisuomalainen tapa arvottaa harrastukset tuloksellisuuden kautta.

Digitaalinen pelaaminen ei tällaisen näkemyksen mukaan arvokasta, jos siinä ei ole kilpailullisia tavoitteita. Kuinkas jääkiekko, jos haluaa kavereiden kanssa käydä vain lämimässä? Kannattaako piirtää, jos ei osallistu piirustuskilpailuihin? Skeittauksen valinta Tokion olympialaisiin vuonna 2020 jakaa harrastajien mielipiteitä. Ylen verkkosivuilla julkaistun jutun (26.8. 2018)  mukaan osaa kotimaisista harrastajista harmittaa, jos skeittausta ei tämän jälkeen ajateltaisi hauskanpitona kavereiden kanssa. Juttua varten haastatellun, palkitun skeittaaja Jaakko Ojasen mielestä kisoissa temppujen tekeminen palkintojen saamiseksi ei ole skeittausta ollenkaan.

Entinen yhtyeeni Time Flies lopetti toimintansa vuonna 1997 hyvin perinteiseen syyhyn. Pieni paikkakunta ei tarjonnut parikymppisille tarpeeksi mieleisiä opiskelupaikkoja ja piirit tuntuivat pieneltä. Muutettuamme eri puolille Suomea treenaamiseen jäänyt enää aikaa. Ja se ei ollut hauskaa, sillä treenaaminen oli yhtyeelle ehkä jopa keikkoja tai levyjä tärkeämpi juttu. Monen tunnin sessioista suuren osan haukkasi kahvinjuonti ja kuulumisten vaihto, toisin sanoen paskan jauhaminen. Ei onnistuisi urheiluseurassa.

Kolumnin kirjoitushetkellä olen palaamassa treeneistä Helsingistä, sillä joulukuussa yhtyeellämme on pari on-off -keikkaa (comeback olisi liioitteleva termi). Treeneihin varatusta ajasta käytimme taas suuren osan maailman parantamiseen, eli paskan jauhamiseen. Kohta 30 vuotta yhtyeen perustamisen jälkeen bänditoiminnan tärkeimmän anti muistutti olemassaolostaan. Se ei ole tässä tapauksessa itse musiikki, vaan elinikäiset ystävyyssuhteet, jotka ovat kaikkia saavutuksia ja palkintoja tärkeämpiä. Eivätkä nämä ystävyyssuhteet olisivat olleet mahdollisia ilman tavoitteettomia tuokioita, tyhjänpäiväistä oleilua, kuljailua ja pöljäilyä sekä kilpailuhenkisyydestä vapaata itseohjautuvaa harrastusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *